Tällä viikolla X:ssä käyttäjä nimeltä Mikael Lindroos twiittasi tuttavansa 14-vuotiaan tyttären koulussa lukeman kirjan sisällöstä. Lukutehtävässä oli ilmeisesti tarjolla useampia eri vaihtoehtoja kirjalle, mutta yksi näistä listatuista oli Respektiä.
Pillastuin. Miksi?
Antaa kuvien puhua puolestaan:
Etenkin vasemmalta laidalta alkoi välittömästi twiitin lähdettyä leviämään näkyä kommentteja, joissa väitettiin, ettei tällainen voi olla Suomessa mahdollista, vaan nyt kyseessä on Mikael Lindroosin trollaus. Kuitenkin X:n käyttäjät toimivat nopeasti ja löysivät mm. tämän:
Yllä on kuvakaappaus Kuopion kaupungin nettisivuilta, joissa kerrotaan seksuaalikasvatuksesta alueen 8-luokkalaisille ja josta käy ilmi, että ainakin Kuopiossa Respekti on osana oppimateriaalia.
”Harjoituksen tavoitteena saada luotettavaa tietoa seksuaalisuutta koskeviin askarruttaviin kysymyksiin ja opetella luotettavan tiedon hakua. Sopii erinomaisesti äidinkielen opetukseen.”
Anteeksi mitä että? Miten materiaali, jossa kerrotaan miten ottaa kulli suuhun niin ettei tule oksennusrefleksiä, tai jossa ohjeistetaan työntämään lämmitetty porkkana takapuoleen, on miltään osin sopivaa materiaalia äidinkielen opetukseen tai ihan mihinkään mitä koulussa käydään läpi?
Entä kuka on kirjailija Respektin takana?
Inti Chavez Perez, 34, on göteborgilainen ammattikirjoittaja ja seksuaalikasvattaja. KaksPlussan artikkelissa hän toteaa, että ”Jos sinulla on 11-vuotias, on aika sanoa jotain pornosta”.
Ainakin KaksPlussan artikkelissa hänellä on kyllä muutamia ihan hyviäkin näkökulmia, mutta kun kysytään sopiiko hänen kirjansa vaikkapa 10-vuotiaalle, hän sanoo että se riippuu lapsesta.
Hänen mukaansa joillekin 10-vuotiaille kirja sopii, mutta ei kaikille. ”Lapset kiinnostuvat näistä asioista yleensä silloin, kun murrosikä on aluillaan – tai silloin, kun se on parhaalla ystävällä aluillaan.”
Pereziä on hehkuttanut myös Yle.
Minulla on 10-vuotias poika ja hänen kertomansa mukaan muutama samanikäinen luokkakaveri puhuu kyllä jo seksistä. En siltikään koe, että yhdenkään 10-vuotiaan kaverin tai hänen tulisi lukea Respektin kaltaista kirjaa, ei kotona sen enempää kuin koulussa. Ei siis myöskään 14-vuotiaiden.
Mikä tässä siis menee pieleen ja pahasti?
No ensinnäkin, kaikessa koulujen seksuaalikasvatuksessa on tärkeää ottaa huomioon nuorten kehitysvaihe. 14-vuotiaat ovat usein vasta tutustumassa seksuaalisuuteensa ja sen herättämiin tunteisiin. Saatat muistaa tämän omasta nuoruudestasikin. Liian yksityiskohtainen tai graafinen sisältö voi olla vaikeasti käsiteltävää tuossa iässä. Sitä paitsi, eivät kaikki lapset ja nuoret kehity samaa tahtia. Vaikka ajat ovatkin muuttuneet, tuskin aivan jokaisen 14-vuotiaan elämään seksi kuuluu vielä millään lailla.
Kouluissa käytettävän materiaalin tulisi aina olla kehitystasolle sopivaa, mikä nyt ainakin maalaisjärjellä ajatellen tarkoittaa sellaista yleisluonteisempaa lähestymistä seksuaalisuuteen. Koulujen seksuaalikasvatuksen tulisi pyrkiä tarjoamaan tietoa seksuaalisuudesta vastuullisesti, puhtaasti terveystiedon ja turvallisuuden näkökulmasta.
Tällainen Respektin kaltainen kirja voi herättää enemmän kysymyksiä tai hämmennystä kuin todellisuudessa auttaa ymmärtämään seksiin liittyviä, hyvin olennaisia asioita kuten suostumusta, ehkäisyä ja ylipäänsä tunteiden käsittelyä. Näitä varmasti kouluissa myös käydään läpi, mutta kirjaa, jossa opetetaan miten otetaan suihin ilman että tulee kakomisrefleksi, sellaista ei tarvita.
Huomionarvoisena pidän myös sitä, että sellaiset kirjat ja muu materiaali, joissa on graafista seksuaalista sisältöä, voivat siirtää huomion pois seksuaalikasvatuksen varsinaisista pedagogisista tavoitteista.
Lisäksi, ainakin omasta nuoruudestani muistan, miten helposti koin epämukavuutta näiden aiheiden ympärillä, enkä usko olleeni ainoa. En edes uskalla ajatella, miten ahdistavalta voi nuoresta tuntua, kun hänen tulisi käsitellä intiimejä asioita esimerkiksi ryhmätilanteessa tai edes opettajan kanssa, kuten Mikael Lindroosin nostamassa tapauksessa on ollut tarkoitus.
Miksi ihmeessä tarvitaan Respektin kaltaista materiaalia osaksi minkäänlaista opetusta kouluissa, kun seksuaalisuuteen liittyviä aiheita voidaan käsitellä yhtä hyvin vähemmän graafisen kirjallisuuden ja oppimateriaalien kautta? Miksi lapsia halutaan seksualisoida tällä tavoin ja kenen toimesta?
Nuorten hyvinvointi ja oppimiskokemus ovat etusijalla, ja siksi on tärkeää valita sisältö, joka tukee näitä tavoitteita tasapainoisesti.
Miten tähän suhtautuu Kouvola? Selvitän!
