Kouvolan kaupungin kehitysyhtiö Kinno on ollut, ainakin sen mukaan miten meille asiaa on markkinoitu, keskeinen toimija kaupungin elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan kehittämisessä.
Kinnon omien nettisivujen mukaan sen tehtäväkenttään kuuluu huolehtia alueen yritysten toimintaedellytyksistä ja kasvusta kaupungin ja yhteistyökumppanien kanssa. Vaikka Kinnon toiminnalla on voitukin saavuttaa joitakin merkittäviä tuloksia, on mielestäni silti syytä tarkastella kriittisesti yhtiön vaikutuksia ja toiminnan tehokkuutta.
Olen tässä etenkin parin viime vuoden aikana keskustellut Kinnosta useiden pienyrittäjien kanssa. Kinnon toiminta kiinnostaa toki myös muita kuntalaisia, ei pelkästään yrittäjiä. Toistuva teema keskusteluissa on se, ettei kukaan tunnu tietävän mitä Kinno todellisuudessa tekee ja mitkä ovat sen hyödyt.
Kinno ei selkeästi avaa omaa toimintaansa riittävästi. Kuntalaisten epäileväinen asenne sen toimintaa kohtaan onkin lopulta ihan sen oma syy.
Tässä alkuun haluan korostaa, että olen itse käyttänyt Kinnon palveluita muutaman kerran yritystoimintani aikana. Samoin olen ollut vuokralaisena Kinnolla kaksi kertaa; koronavuosien paikkeilla ja nyt viime kesästä saakka. Vuokrasuhteeni päättyy ensi kuussa, ja siirryn tekemään töitä kokonaan kotitoimistolle.
Mutta josko sitten itse asiaan. Tai no ensin kuvani, saimme eilen numerot vaaleihin.
Resurssien kohdentaminen ja tulosten mitattavuus
Yksi suurimmista huolenaiheistani Kinnon toiminnassa on jo useamman vuoden ollut resurssien kohdentaminen ja niiden käytön tehokkuus.
Kehitysyhtiöiden toimintaa rahoitetaan pitkälti julkisilla varoilla, mikä asettaa toiminnalle erityisen korkeat läpinäkyvyyden ja tuloksellisuuden vaatimukset. Kinnon osalta herääkin kysymys, ovatko resurssit aidosti tuottaneet lisäarvoa Kouvolalle vai onko investointeja ja muita resursseja suunnattu hankkeisiin, joilla ei ole todellista pitkäaikaista vaikutusta.
Usein kehitysyhtiöt mittaavat onnistumistaan uusilla hankkeilla tai osallistujamäärillä, mutta nämä eivät aina kerro toiminnan todellisesta vaikuttavuudesta.
Onko Kinnon kautta syntynyt aidosti uusia työpaikkoja, houkuteltu merkittäviä yrityksiä kaupunkiin tai parannettu asukkaiden elämänlaatua?
Yritysten tarpeiden ymmärtäminen
Kokemukseni mukaan etenkin monet pienet yritykset ja yksityisyrittäjät Kouvolassa ovat kokeneet, ettei Kinno ole kovinkaan tarpeellinen instanssi. Suoraan sanottuna, tuntemani yrittäjät eivät useimmat ole edes käyttäneet Kinnon palveluita, koska kokevat ettei niille ole todellista tarvetta. Tietoa Kinnon olemassaolosta on, mutta se näyttäytyy monelle täysin turhana suojatyöpaikkana eri alojen asiantuntijoille.
Onko Kinno siis onnistunut luomaan aitoja, pitkäaikaisia kumppanuuksia useiden paikallisten yritysten kanssa, siis niitä sellaisia, joista on aitoa hyötyä?
Läpinäkyvyyttä lisää ja äkkiä
Kinnolla on nähdäkseni väkisin pakotettuna ja pakkosyötettynä korostetun suuri rooli Kouvolan kehityksessä. Sen toimintaan liittyy mielestäni useita haasteita, jotka heikentävät sen vaikutusta.
Tarvitaan suurempaa läpinäkyvyyttä ja konkreettisia tuloksia, jotka osoittavat, että julkinen rahoitus käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Mielestäni on varsin erikoista, että Kinnon sivuilla ei avata esimerkiksi tehtyjen projektien vaikuttavuutta lainkaan. Päättyneet projektit-välilehdellä on kyllä luettelo ainakin osasta projekteja joissa Kinno on ollut mukana, mutta mitään tuloksia näille ei kerrota. Minkä ihmeen takia? Koska tuloksia ei voida mitata(ko)?
Sivuilla esitellään myös yrityksiä ja yrittäjiä. Miten suuressa roolissa Kinno on ollut näiden toiminnassa? Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksesta kertovassa jutussa ei mainita Kinnon osallisuutta prosessiin mitenkään, mutta mm. Finnvera mainitaan kyllä.
Jos Kinno todella on niin tärkeä Kouvolalle kuin sen annetaan ymmärtää olevan, on sen avattava omaa toimintaansa lukujen kautta enemmän. Pelkkä laitteelle ladattava toimintakertomus nettisivuilla ei riitä. Jos riittäisi, epäluuloisuutta Kinnoa kohtaan ei olisi tässä määrin. Esimerkiksi Mikkelissä vastaavanlainen kehitysyhtiö Miksei Oy on huomattavasti selkeämpi omassa viestinnässään, ainakin mitä tulee verkkosivuihin.
Se myös tekee voittoa, siinä missä Kinno on tappiollinen. Molemmat ovat ilmoittaneet olevansa voittoa tavoitelematon yhtiö (joka jo sekin tuntuu erikoiselta), mutta vain toinen menee pahasti miinuksella.
Vaikuttavuuden mittaaminen – onko sitä ja miksi se on tärkeää?
Yksi merkittävä kysymys Kinnon toiminnassa liittyy vaikuttavuuden mittaamiseen. Kehitysyhtiöiden toiminnan oikeutus perustuu usein siihen, että ne väittävät edistävänsä aluetaloutta, työllisyyttä ja niin edelleen. Mutta miten näitä vaikutuksia mitataan Kinnon kohdadlla – vai mitataanko niitä siis lainkaan?
Vaikuttavuuden arvioinnin perustana on oltava selkeä mittaristo, joka osoittaa toiminnan konkreettiset vaikutukset alueen elinvoimaisuuteen. Mittareita voi olla esimerkiksi kuinka monta uutta yritystä on perustettu Kinnon tuella, kuinka moni olemassa oleva yritys on saanut liiketoimintaansa parannettua tai kuinka paljon uusia työpaikkoja on syntynyt kehitystoimenpiteiden ansiosta.
Puuttuuko Kinnolta systemaattinen vaikuttavuuden arviointi?
Kinnosta ei ainakaan oman onkimiseni perusteella ole saatavilla julkisesti selkeitä ja kattavia tietoja siitä, miten systemaattisesti yhtiö arvioi toimintaansa. Vaikuttavuusraportit tai säännölliset analyysit, jotka olisivat avoimesti saatavilla kuntalaisille ja muille sidosryhmille, voisivat lisätä merkittävästi luottamusta ja osoittaa, että yhtiö käyttää julkisia varoja vastuullisesti ja tehokkaasti.
Ilman tällaisia raportteja vaikuttavuuden arviointi jää usein mututuntuman ja yksittäisten esimerkkien varaan, mikä ei riitä vakuuttamaan veronmaksajia, tai sen ei ainakaan pitäisi riittää.
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää kuntalaisille?
Kuntalaisten näkökulmasta Kinnon vaikuttavuuden osoittaminen on keskeistä kahdesta syystä: Julkisten varojen vastuullinen käyttö ja luottamuksen rakentaminen.
Kinnon toimintaa rahoitetaan pääasiassa verovaroilla, joten on äärimmäisen tärkeää, että kuntalaisille osoitetaan konkreettisesti, mihin rahojamme käytetään ja millaisia hyötyjä toiminnasta seuraa. En voi olla korostamatta ja toistamatta, että ilman tätä läpinäkyvyyttä syntyy helposti epäluuloa siitä, että kehitysyhtiö toimii omassa kuplassaan ilman, että sillä olisi todellista yhteyttä kaupungin tarpeisiin.
Vaikuttavuuden osoittaminen ei ole pelkästään hallinnollinen vaatimus, vaan se myös vahvistaa kuntalaisten luottamusta paikallishallintoon ja sen toimijoihin. Kun näemme konkreettisia tuloksia – esimerkiksi parannuksia kaupungin elinvoimassa, työpaikkojen määrässä tai palveluiden kehittymisessä, koemme, että Kinnon panos tuottaa myös oikeaa tulosta.
Kinnon tulee ensi tilassa kehittää kattava mittaristo toimintansa tarkasteluun. Tulosten tulee olla julkisesti saatavilla ymmärrettävässä muodossa ja mielellään näitä tuloksia myös tuodaan esiin myös sosiaalisessa mediassa, koska se tavoittaa kuntalaiset paremmin kuin Kinnon kotisivut.
Henkilöstön määrä ja todellinen tarve – onko Kinnon organisaatio paisunut tarpeettomasti?
Kinnon toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa on perusteltua tarkastella myös henkilöstön määrää ja sen todellista tarpeellisuutta suhteessa toiminnan tavoitteisiin. Kinnon organisaatioon kuuluu useita eri toiminnoista vastaavia työntekijöitä, kuten kolme henkilöä toimitilapalveluissa, kaksi markkinoinnissa ja lisäksi useita asiantuntijoita.
Tämä henkilöstörakenne herättää kysymyksiä siitä, onko työntekijämäärä linjassa yhtiön tuottamien hyötyjen kanssa.
Henkilöstön määrä vs. vaikuttavuus
Onko Kinnolla tällä hetkellä riittävä määrä näyttöä siitä, että nykyinen henkilöstöresurssi tuottaa lisäarvoa kaupungille ja sen elinkeinoelämälle? Jos kehitystoimien vaikutuksia ei kyetä selkeästi osoittamaan, voi mielestäni olla enemmän kuin perusteltua kyseenalaistaa, onko resurssien kohdentaminen henkilöstön määrään optimaalisella tasolla.
Kolme työntekijää toimitilapalveluissa vaikuttaa peruspulliaisen silmiin varsin korkealta määrältä kun otetaan huomioon, että Kouvolassa on rajallinen määrä yritys- ja toimitilakysyntää.
Tämän resurssin tehokkuutta tulisi arvioida tarkasti: miten monta uutta yritystä toimitilapalvelut ovat houkutelleet ja kuinka moni olemassa oleva yritys on hyötynyt konkreettisesti näistä palveluista? Kuten jo alussa kerroinkin, itselläni on ollut toimistohuone Kinnolla ensin koronavuosien aikana ja nyt hetken aikaa ennen kuin vaihdan takaisin kotitoimistolle.
Hyöty, jonka olen saanut toimitilasta yritykselleni, on edullinen vuokra ja ilmainen parkkipaikka. Periaatteesta en enää halua tätä hyötyä, tyhmä kun olen. Maksan Kinnon toiminnasta jo verojen muodossa, ja asiaa harkittuani lisää rahaa en halua siihen antaa senttiäkään yrittäjänä.
Kinnon toimitilavuokraus todennäköisesti sitä paitsi vääristää markkinoita, koska se voi tarjota huoneita edullisemmin kuin yksityiset vastaavaa toimintaa pyörittävät. Ymmärrän, että kaupungin on pyrittävä saamaan tuloja käyttämättömistä rakennuksista, mutta millä hinnalla? Paljon tilapalvelut tuottavat?
Kinnon asiantuntijamäärä on toinen alue, joka herättää kysymyksiä. Asiantuntijoiden työn on oltava selkeästi kohdennettua ja mitattavaa, jotta voidaan todistaa heidän panoksensa hyöty kaupungin elinvoimaisuuteen.
Paisunut organisaatio vai tarpeellinen kapasiteetti?
Kinnon henkilöstön määrää arvioitaessa on myös tärkeää pohtia, kuinka laaja-alaisia tehtäviä yhtiöllä on ja mikä rooli sillä on kaupungin kehittämisessä. Jos yhtiön tehtäväkenttä on laajentunut vuosien aikana ilman selkeää strategista perustetta, voi organisaation rakenne ja henkilöstö olla paisunut tarpeettomasti.
Toisaalta, jos Kinnolla on aidosti kyky hoitaa monia eri osa-alueita tehokkaasti, organisaation laajuus voi tietenkin olla perusteltu – mutta vain, jos vaikuttavuus on selkeästi osoitettavissa.
Kuntalaisten näkökulma: resurssien oikeutus
Meille kuntalaisille on tärkeää, että henkilöstömäärä ja sen kustannukset ovat linjassa toiminnan konkreettisten hyötyjen kanssa. Veronmaksajien näkökulmasta on vaikea hyväksyä suurta henkilöstöorganisaatiota, jos sen vaikutukset alueen elinvoimaan ovat marginaalisia tai vaikeasti todistettavia.
Tässäkin korostuu läpinäkyvyyden merkitys: Kinnon on pystyttävä perustelemaan toimintansa ja henkilöstömääränsä todellinen tarve sekä osoittamaan, miten jokainen työntekijä edistää kaupungin kehitystä.
Kaiken lähtökohtana on avoin viestintä, jossa pureudutaan myös lukuihin eikä siihen, millä messuilla on käyty tai minkä yrittäjän kanssa on kahviteltu milloinkin.
