Olen lähtenyt vaaleihin selkeällä periaatteella: en halua päästä läpi suuren rahan avulla, vaan sillä perusteella, että ajatukseni ja linjani koetaan äänestämisen arvoisiksi. Ymmärrän, että rahoituksen puute rajoittaa mahdollisuuksia tehdä kampanjaa näkyväksi, mutta olen valinnut edetä tällä tavalla – ilman suuria rahasummia, mutta sitäkin enemmällä sisällöllä ja keskustelulla.
Budjettini on vaatimaton, noin 200 euroa. Tähän summaan sisältyvät itse tekemäni ja ylläpitämäni nettisivut, joiden avulla voin tuoda ajatuksiani esille sekä nyt vaalien aikana että myöhemminkin. Aion myös teettää pienen määrän käyntikortteja, joiden avulla voin jakaa tietoa ehdokkuudestani henkilökohtaisissa kohtaamisissa.

Tukea en ole lähtenyt hakemaan enkä vastaanottamaan, mukaan lukien naisehdokkaille suunnattua erillistä vaalityöhön tarkoitettua tukea.
Kampanjani perusta on avoimuus ja rehellisyys – haluan, että minua äänestetään nimenomaan ajatusteni, ei ison budjetin mahdollistaman näkyvyyden vuoksi.
Vaikka resurssit ovat rajalliset, en pidä sitä esteenä vaikuttamiselle. Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oman viestin jakaminen voi tapahtua myös ilman suurta rahallista panostusta. Tästä syystä olen sitoutunut jatkamaan kirjoittamista ja keskusteluun osallistumista myös vaalien jälkeen.
Yleisesti vaalirahoituksesta
Vaalit.fi-sivustolla käsitellään vaalirahoitusta Suomessa. Kuntavaalien kampanjabudjeteille ei ole asetettu enimmäisrajoituksia.
Sen sijaan vaalirahoitusta sääntelee laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009), joka edellyttää, että tietyt ehdokkaat ilmoittavat vaalikampanjansa kulut ja rahoituksen. Ilmoitusvelvollisuus koskee kuntavaaleissa valtuutetuksi ja varavaltuutetuksi valittuja henkilöitä.
Naisten poliittiseen toimintaan tarkoitettu valtiontuki – Sanon sille EI
Suomessa naisille on tarjolla sukupuoleen perustuvaa poliittisen toiminnan tukea. En aio tällaista hakea enkä tällaisen tuen olemassaoloa myöskään hyväksy.
Katson, että sukupuoleen perustuva naisten poliittisen toiminnan tukeminen rikkoo perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta ja se tulisi siksi lopettaa perusteettomana.
Myös esimerkiksi Miesten Tasa-Arvo ry on kritisoinut tukea ja kysyy täysin oikeutetusti, miksi oikeuskansleri, joka valvoo myös hallituksen toimien laillisuutta, sallii yhä edelleen sukupuolittuneen rahoituksen jatkumisen.

Perussuomalaiset on puolueena vähentänyt merkittävästi naisjärjestönsä rahoitusta, ei kylläkään vielä makuuni riittävän paljon.
Ylen jutussa kerrotaan, että Perussuomalaiset Naiset -järjestö sai vuonna 2022 käyttöönsä vain 14 000 euroa aiemman 250 000 euron sijaan.
Naisille suunnattu tuki on epätasa-arvoistavaa
Jos poliittista tukea kohdistetaan erityisesti naisille mutta ei vastaavalla tavalla miehille, on itselleni (ja pitäisi olla ihan kaikille) aivan selvää, että miehet asetetaan silloin lähtökohtaisesti heikompaan asemaan, koska heillä ei ole samanlaista erityistä tukijärjestelmää apunaan vaaleissa.
Poliittinen osallistuminen ja vaikuttaminen pitäisi olla kaikille yhdenvertaista.
Kuten jo mainitsinkin, Suomen perustuslaki (6 §) takaa yhdenvertaisuuden ja kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella. Kun valtion poliittinen tukijärjestelmä suosii toista sukupuolta ilman perusteltua syytä, sitä voidaan pitää yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena.
Usein naisten tukemista perustellaan sillä, että historiallisesti naiset ovat olleet vähemmän edustettuina politiikassa. Kuitenkin nykypäivänä naiset ovat poliittisesti hyvin aktiivisia, ja esimerkiksi eduskunnassa naisten osuus on usein lähellä 50 prosenttia. Ihan tovi sitten meillä oli Marinin viisikko maamme puikoissa (Luojan kiitos ei ole enää), joten ei tässä voi kukaan rehellisesti sanoa ajattelevansa naisten olevan poliittisella kentällä jotenkin heikomassa asemassa.
Katson, että kun erityistuki jatkuu vieläkin meillä tilanteessa, jossa poliittinen osallistuminen on jo tasaantunut, se on muuttunut epäoikeudenmukaiseksi etuoikeudeksi.
Kannatan sukupuolineutraalia lähestymistapaa, jossa poliittisen toiminnan tuki jaetaan puolueiden ja toimijoiden tarpeiden eikä sukupuolen perusteella. Näin varmistetaan aidosti yhdenvertainen kohtelu.
Ja jos nyt aivan tarkkoja ollaan, vastustan kaikkea valtion, eli veronmaksajien maksamaa puoluetukea, mutta siitä lisää myöhemmin.
Raha tai sukupuoli ei saa ratkaista
Yleisesti ottaen on mielestäni hyvin ongelmallista, että rahalla voidaan vaikuttaa ehdokkaiden näkyvyyteen ja siten äänimäärään, tuli rahoitus nyt sitten mistä suunnalta tahansa.
Suuret vaalibudjetit antavat luonnollisesti etulyöntiaseman niille, joilla on varaa maksaa mainonnasta ja laajasta kampanjoinnista, mikä voi ohjata vaalituloksia enemmän taloudellisten resurssien kuin ajatusten ja arvojen perusteella.
Tämä voi heikentää demokratian periaatteita, sillä kaikkien ehdokkaiden ei ole mahdollista kilpailla samoin ehdoin. Sen sijaan mielestäni tulisi pyrkiä siihen, että äänestäjillä on mahdollisuus tehdä valintansa mahdollisimman tasapuolisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta, ei pelkästään sen perusteella, kenellä on eniten rahaa käytettävissään.
Ans kattoo mihin parin sadan euron budjetti ja naisten tukien äänekäs vastustaminen riittää





